1876
Ravintoloitsija Karolina Moesbell järjesti illanistujaiset ja arpajaiset, joiden tuotolla perustettiin lainakirjasto. Toisena perustajana oli kelloseppä Johan Erland Andelin, joka oli edellisenä vuonna Uuden Suomettaren palstoilla moitiskellut Lahden kylän oloja sekä valitellut lainakirjaston ja lukuhuoneen puuttumista. Lehtilukusali on toiminut kirjaston yhteydessä ainakin vuodesta 1902 lähtien.

1912
Kirjasto sai tilat juuri valmistuneesta kaupungintalosta. Aukioloajat, kirjavarat ja lainausten määrä lisääntyivät merkittävästi. Ennen kaupungintaloa kirjasto oli toiminut 16 eri paikassa.

1928
Kirjasto muutti Hämeenkadulle omiin tiloihin. "Puukirjasto" oli entinen Hotelli Lahden talo, jossa oli toiminut mm. Lahden lyseo. Käyttöön otettiin avohyllyjärjestelmä: lainaajat päästettiin ensimmäistä kertaa hyllyjen ääreen. 1930-luvulla samoihin tiloihin muodostettiin erillinen lastenosasto ja lasten lukusali.

1930
Yli 50.000 lainausta.

1933
Jalkarannan ja Möysän kirjastot liitettiin alueliitoksen yhteydessä kaupungin kirjastolaitokseen.

1946
Yli 100.000 lainausta.

1947
Kärpäsen kirjasto perustettiin.

1948
Laitoskirjastotoiminta alkoi, ensimmäisenä toimintapisteenä naistensairaala.

1949
Kivimaan kirjasto perustettiin.

1952
Launeen kirjasto perustettiin.

1956
Renkomäen, Kunnaksen ja Ahtialan (Myllypohja) kirjastot liitettiin alueliitoksen yhteydessä kaupungin kirjastolaitokseen.

1963
Kiveriön kirjasto perustettiin.

1964
yli 500.000 lainausta

1967
Pääkirjasto muutti konserttitalolle. Kirjastotilan saneerauksen suunnitteli arkkitehti Maija Suurla. Konserttitalolle siirtyivät aikuisten lainausosasto, opintoosasto ja aikakauslehtilukusali. Lastenosasto ja sanomalehtisali muuttivat 1969 Vapaudenkadulle torin varrelle vakuutusyhtiö Kalevan taloon.

1969
Musiikkiosasto perustettiin. Musiikkilevyjen ja -kasettien lainaus aloitettiin 1973. 1970-luvulla tuli myös muutamiin sivukirjastoihin musiikinkuuntelumahdollisuus. Ensimmäisinä paikkakuntina Suomessa musiikkikirjastotoiminta aloitettiin Tampereella (1958) ja Valkeakoskella (1960).

1972
Ensimmäinen kirjastoauto (Karoliina) hankittiin. Auto sai nimensä kirjaston perustajiin kuuluneen Karolina Moesbellin mukaan. Suomen ensimmäinen kirjastoauto hankittiin Turkuun 1961. 1970-luvun alku oli kirjastoautotoiminnan kasvun aikaa (1970 57 autoa, 1976 219 autoa).

Mukkulan kirjasto aloitti toimintansa.

1973
Yli miljoona lainausta.

1974
Taidelainaamotoiminta alkoi pääkirjaston musiikkiosaston yhteydessä (vuodesta 1981 alkaen Kiveriön kirjastossa). Kirjastoauto Wilhelmiina hankittiin. Auto sai nimensä kirjastoa vuosina 1905-1906 hoitaneen Wilhelmiina Kärnän mukaan.

1975
Lahden kaupunginkirjastosta tuli maakuntakirjasto.

Liipolan kirjasto aloitti toimintansa.

1978
Avoimen korkeakoulun kirjasto aloitti toimintansa.

1982
Yli 500.000 kirjaa.

1983
Kirjastoauto Samuli hankittiin. Auto sai nimensä kirjastoa vuosisadan vaihteessa hoitaneen Samuel Ahlqvistin (myöhemmin Sariola) mukaan.

1985
Ensimmäiset viitetietokannat otettiin käyttöön (Kati, Kauko, Koti, Musa, Kausi, Finp, Tali, Tenttu). Video-lainaus aloitettiin.

1988
Atk-lainaustenvalvonta otettiin käyttöön ensimmäisenä toimipisteenä Jalkarannan kirjasto.

1990
Pääkirjasto muutti Paavolan kaupunginosaan rakennettuun, arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemaan kirjastorakennukseen. Möysän kirjaston toiminta lopetettiin.

1991
Yli kaksi miljoonaa lainausta.

1993
Tieteellinen kirjasto aloitti toimintansa.

1994
Ahtialan kirjaston uudisrakennus avattiin. Kirjastoautotoimintaa supistettiin.

1995
Maakuntakirjaston toiminta-alue supistui käsittämään 10 kuntaa Päijät-Hämeessä. Kivimaan kirjaston toiminta lopetettiin.

Lasten kirjastoauto Dino aloitti toimintansa. Kotipalvelutoiminta aloitettiin.

1996
Internet-yhteydet avattiin asiakkaille. Tieteellisen kirjaston nimi muutettiin Lahden korkeakoulukirjastoksi.

1997
Kirjavinkkausta toteutettiin ensimmäisen kerran.

1999
Aineistotietokanta saatiin selattavaksi Internetin kautta.

2000
Asiakasryhmien opastaminen aineistotietokannan ja Internetin käyttöön aloitettiin pääkirjaston atk-luokassa. 2,8 miljoonaa lainaa. 1,7 miljoonaa kävijää. Internetin kautta tehtiin 100.000 lainausten uusintaa ja 10.000 aineistovarausta.  

Tärkeimmät lähteet:
- Olli Järvinen: Kyläkirjastosta maakuntakirjastoksi. Lahden kirjasto 1876-1976. 1976.
- Anni Pakarinen: Lahden kirjaston 100 vaellusvuotta 1876-1976. 1976.
- Kirjaston toimintakertomukset.