J. H. Erkko lyhyesti

Erkko syntyi 16.1.1849 Orimattilassa Eerakkalan talossa. Hän oli vanhin sisarussarjan viidestä lapsesta.

"Eerakkalan Heikin" lukuhalu oli kova ja se herätti laajalti ihmetystä ja huomiota koko pitäjässä.
Vuonna 1867 hän onnistui pääsemään kansakoulunopettajaseminaariin Jyväskylään. Jo seminaariaikana hänen runoilijan luonteensa pyrki vahvasti esiin ja hänen ensimmäinen teoksensa Runoelmia I ilmestyi omakustanteena 1870.
Vuonna 1872 Erkko aloitti työnsä kansakoulunopettajana Johanneksessa, josta siirtyi vuonna 1874 Wilken koulun johtajaksi Viipuriin. Siellä hän työskenteli vuoteen 1892.

Vuonna 1875-1876 Erkko toimi Ilmarinen-lehden päätoimittajana. Lehdessä hän toi esille suomalaisten vaatimuksia, joista hän piti tärkeimpänä suomalaisen kulttuurin luomista ja suomea puhuvan kansan tien tasoittamista sivistyksen lähteiden luo.
Vuonna 1880-1881 Erkko toimitti omasta aloitteestaan syntyneitä lehtiä Pikku Ilmiö ja Ilmiö. Lehtien kirjoituksissa oli kiihkeä ja hyökkäävä, kansallisen vakaumuksen innoittama sävy.

1880-luvulla Erkko teki muutaman matkan Eurooppaan mm. Saksaan ja Englantiin sekä myöhemmin myös Euroopan rajojen ulkopuolella Palestiinaan ja Egyptiin.
Vuodesta 1893 alkaen Erkolle myönnettiin pieni valtion eläke Wilken koulun lakkauttamisen jälkeen. Ennen vapaaksi kirjailijaksi ryhtymistään vuonna 1896 Erkko työskenteli raatimiehenä Käkisalmessa ja väkijuomien valmistuksen ja myynnin tarkastajana Tampereella.
Vuodesta 1896 Erkko asui Helsingissä ja oman talon valmistuttua 1902 Tuusulassa.
J. H. Erkko kuoli marraskuussa 1906 ja hänet haudattiin Helsingin Hietaniemeen.
Ainoastaan viikko Erkon kuoleman jälkeen hänelle olisi myönnetty kirjailijaeläke.
Erkko oli kansallisen heräämisen ajan runoilija.

Lähteet ja lisätietoa