|
kirjailijanimiltään
Raffe, Kalpsu, Punaniska y.m.
Paljasjalkainen lahtelainen säveltäjä, kirjailija ja kuvataiteilija on päässyt ylioppilaaksi Lahden Lyseosta (1968) ja
valmistunut rakennusarkkitehdiksi Lahden teknillisestä oppilaitoksesta
(1974). Lisäksi hän on käynyt Lahden Taidekoulun (1976-77).
Nordberg
on työskennellyt rakennusarkkitehtina (1974-76) ja vuodesta 1977
sarjakuvapiirtäjänä ja kuvittajana sekä sanoittaja-säveltäjänä
(vuodesta 1979). Hän on mukana myös Lahden seudun säveltäjien
hakemistossa.
Harrastuksikseen Nordberg mainitsee ilmailun, kirjallisuuden,
argentiinalaisen tangon, historian, villinlännen ja elokuvat.
Rauli Nordbergilla on useita palkintoja sarjakuvakilpailuista (mm. Kemi,
Sarjis 2004) ja sävellyskilpailuista. Lisäksi hänelle on myönnetty
useita apurahoja.
Rauli
Nordbergin työtapaa leimaa yhteistyöhakuisuus. Hän on etsinyt ja löytänyt
piirtäjiä, käsikirjoittajia ja muusikoita toteuttamaan kanssaan
erilaisia projekteja sarjakuvan, musiikin ja näyttämöesitysten alueella.
"Syntynyttä materiaalia on sitten taltioitu albumeiksi ja äänilevyille",
Nordberg toteaa.
Lauluissaan Nordberg on vahvasti lahtelainen. "Sarjakuvissa
lahtelaisuus tuskin näkyy muuten kuin ehkä radiomastoina
kaupunkisilhuetissa tai hyppyrimäkinä taustalla", Nordberg sanoo.

Tuotanto
Sarjakuvat
Taneli
ja lentävät tohvelit. Kirjapaja 1985.
Taneli ja muita suomalaisia sarjakuvia. Kirjapaja 1985.
Taneli: elämää karkkipäivän jälkeen, 1986.
Taneli: pehmoilun ABC. Kirjapaja 1987.
Taneli: teräspehmo. Kirjapaja 1989.
Tanelin pulmakirja. Kirjapaja 1990.
Punaniska (15 albumia), yhdessä Harri Vaalion kanssa. Sanomaprint 1993.
Sivistä itseäsi, Rotta, yhdessä Harri Vaalion kanssa. Wallu ja Rallu,
1986.
Osallistuminen
antologioihin
Mukana
useissa sarjakuva-antologioissa mm. Ruututarha, Kemin valtakunnallisen
kilpailun albumeita, Kannus-lehden kansainväliseen jakeluun suunnattu
numero.
Runomaraton
-antologiat vuosina 1986, 1993 ja 2000..
Omien
teosten käännökset
Chauvinist
(Sovinisti saksaksi käännettynä) 1991.
Redneck, Der Mann mit der goldenen Stimme (Punaniska saksaksi käännettynä)
1993.

Tekstinäyte
Harjun
kainaloon tiehen jäi mutka
luona sen hidastaa matkamies
Kestikievari, krouvi ja putka
kohta siinä jo on, senhän ties
Ylisen Viipurin siitä tiestä
haarautui kärrytie etelään
oli kiertäjää, kulkijamiestä
joilta siementä jäi itämään.
Kylä vain rähjäinen
sika
raitilla sen
näky ei
ollut kummallisin
Kylä
vain joka sai
sisun
harjusta kai
nousta
taas vaikka tuhkastakin
Sitä
verrattu sitkeyteen jänteen
usein on,
joskus myös Villiin länteen
Hommat
hoidetaan kyllä ja tehdään työt
mutta
raitilla hummataan yöt.
Esivaarini
jäi tänne siksi
että piian se paksuksi sai
kiviveistämöön jäi kisälliksi
ja sen piian se myöhemmin nai
Jälkikasvua runsaasti karttui
kivijalkaa se kauppalan loi
Kukin vuorollaan toimiinsa tarttui
mutta raitilla haitari soi.
Kylä...
Enää
riittänyt ei pelkkä kuokka
kylä nahkurin sai,
sepänkin
Tuli kauppa ja porvarisluokka
lukutaitokin kai myöhemmin
Mutta leimat ei helposti haihdu
ehostus niitä peittelee vaan
Kylän kasvot ei toisiksi vaihdu
vaikka kuinka ne kaunistetaan.
Kylä...
Raittikylänjenkka
levyltä Harjujen laulu, 2005.

|