|
Saniaiset
Essi Malin
Minun nimeni on
Minun nimeni on Maa, Taivas
ja Meri,
minun nimeni on Lapin Ruska.
Minun suonissa virtaa laulajan veri,
riehuu sielussa luomisen tuska.
Minun nimeni on Suomi ja
Suomenkieli,
minun nimeni on Koko Maa.
Minun kättäni ohjailee levoton mieli,
kun raapustan lyriikkaa.
Minun nimeni on Rytmi ja
Riimi.
Minun nimeni Mollista Duuriin
on yksi sana tai sanojen tiimi,
jotka törmäävät kielimuuriin.
Minun nimeni on Liikaa ja
Ylitse Rajojen,
minun nimeni on Liian Vähän.
Minun lauluissa soi sanat runsauden,
mut tämän lauluni lopetan tähän.
* * *
Ihminen
Ihan vahingossa
tyttö näki kerran,
ilta-auringossa,
ihmistä sen verran.
Kun käveli poika rantaan,
astui veteen siniseen,
niin jostain syystä vaan,
tyttö sanoi itsekseen:
-Ah, kuinka komia,
on ihmisen anatomia,
kun sua katselen!
On minulle näky uus,
sun selkäs voimakuus
ja ryhtisi miehinen.
Mikään tätä ennen ei,
ole näyttänyt kauniimmalta,
näky minulta voimat vei,
ja täysin jalat alta!
Homo sapiens, ihminen,
Sinä luomus jumalten!
* * *
Tellusrallatus
Tellus, Tellus
tallustellen
kamarallas taivallan.
Tellus, Tellus
kauniin kaunis
kamaras on katsella!
Tellus, Tellus
tanssahdellen
tänään tahdon taivaltaa,
kamarallas rallatellen rakastaa.
Tellus, Tellus
Neptunus
ei pärjää sulle!
Edes kaunis Saturnus!
Tellus, Tellus - oot mun
Pegasos!
Mut Tellus, Tellus
avaruus on suur
ja pienen pieni vaan
on pallo maan!
Tellus, Tellus
kas, kas
silti aina kallis
ja arvokas
ihmislapselle oot!
Tellus, Tellus
ei siis kaaos
kaataa sua saa!
Tellus, Tellus
on pallollas
kaunis kotini maa!
Tellus, Tellus
kelluskellen
kanssas kuuta katselen.
Tellus, Tellus
taas tallustellen
tallaan teitä mantereiden.
Tellus, Tellus - oon sun
Homeros!
|