Juhani Pohjanmies

Juhani Pohjanmies (19.8.1893 Helsinki – 22.11.1959 Hollola) oli säveltäjä, urkutaiteilija, soitinten rakentaja ja lisäksi vielä kirjailija. Kansakoulun jälkeen hän kävi käsityöläiskoulun sekä valmistui urkurikanttoriksi 1914 opiskeltuaan Helsingin kanttori-urkurikoulussa ja Helsingin musiikkiopistossa. Myös Saksassa Leipzigissä hän kävi opiskelemassa säveltämistä ja urkujensoittoa. Vuosina 1919-1928 Pohjanmies toimi Jyväskylän kaupunkiseurakunnan urkurina. Hän toimi myös kuoronjohtajana, laulun- ja soitonopettajana sekä amatööriorkesterin johtajana, konsertoimista ja säveltämistä unohtamatta. Hänellä oli perhe - puoliso ja kolme tytärtä.

Syvä henkinen kriisi 20-luvulla ja siitä selviäminen teosofisen elämänkatsomuksen kautta johti muutoksiin työnkin suhteen; Jyväskylä jäi taakse, mutta työ urkujen parissa jatkui Kangasalla, missä Pohjanmies toimi 1936-42 Urkutehtaan suunnittelijana ja apulaisjohtajana. Hänen noin 80 uruistaan tunnetuimpia ovat Oulun tuomiokirkon ja Varkauden ja Savonlinna-Säämingin kirkkojen urut. Uusi rakkaus toi hänet Lahteen 1942. Täällä hän opetti Viipurin musiikkiopistossa ja jäi vapaaksi taiteilijaksi vuonna 1945. Hollolaan perhe muutti kaksi vuotta myöhemmin.

Juhani Pohjanmiehen sävellystuotanto sisältää useita kantaatteja, nelisenkymmentä kuorolaulua, 95 lastenlaulua, hengellisiä duettoja, näytelmämusiikkia sekä piano- ja urkuteoksia. Hän sävelsi lauluja mm. Kiven, Vuorelan ja Kailaan runoista mutta sanoitti niitä itsekin. Elämään ovat parhaiten jääneet useat joululaulut ja kuorosävellykset kuten kantaatti ’Kerranpa kesällä’, mutta epäilemättä laajimmin tunnettu on 20-luvulla salanimellä kirjoitettu ’Kuubalainen serenadi’, ”kauhukakara kaunosielun sävellysten joukossa”.

Säveltäjän leski Lii Hannukkala-Pohjanmies kirjoittaa Juhanista muistelmissaan: ”Hän oli ihmisenä vaatimaton ja kuitenkin itseään arvostava. Suvereeni keskustelija musiikin, kuvataiteen, kirjallisuuden ja uskonnollisten kysymysten parissa. (…) Kaiken piti soida, mihin hän kosketti, kaikesta lähti ääni: puusta, metallista, lasista, vedestä. Soitto, soittimet, kohtalo. Ihana ja raskas. Nyt loppuunsaatettu.” Hollolan Sairakkalassa on Juhani Pohjanmiehen kotimuseo.